Maanantaina pääsin käyttämään yhden minulle luvatuista hoitoyrityksistä. Olen sillä tavalla erityisen onnekas, että minulla on ystävä, joka tuli kanssani klinikalle, tuekseni. Puristi minua kädestä, oli läsnä, sai oloni turvalliseksi, kyseli miltä minusta tuntuu, sai minut nauramaan. Sai nauramaan niin kuin vain hän osaa.
Ja minä nauroin. Ennen ja jälkeen. Itkut minä haluan sulkea taskuuni, ottaa sieltä sitten käyttöön tarpeen tullen. Mutta en surra suremisen takia, en käpertyä. Tahdon antaa itselleni luvan itkeä tätä, mutta en kääntyä hellimään omaa kurjuuttani.
Nyt minä siis elän odotusta. Viikon päästä voin jo tunnustella kuviteltuja raskausoireita. Ja koska en ole koskaan ollut raskaana, ei minulla ole mitään, mihin tuntemuksiani verrata. Joten voin kelpuuttaa raskauden merkeiksi ihan mitä itse haluan.
Ja niin minä aion tehdä. Sillä voihan se olla, että tämän lähemmäs raskaana olemista en koskaan tule pääsemään. Sehän se tässä on todennäköistä. Että tuleva viikko on paras, mitä minulle on tarjolla. Ehkä vain pari-kolme ohikiitävää päivää. Miksi siis en nauttisi niistä? Heittäydyn haaveilemaan. Uskallan toivoa. Suunnittelen tulevaa.
Ja koko ajan minua pelottaa. Pelottaa ihan kauheasti.
Onneksi en ole yksin.
6 kommenttia:
Voimia. Et tosiaan ole yksin, samojen tunteiden kanssa pyöriskeleviä on paljon. Päivät tuntuvat tuossa vaiheessa niin kovin pitkiltä.
Sä kirjoitat niin ihanasti!!! :)
ET todellakaan ole yksin.
Tsemppiä ja parhainta onnea tähän yritykseen. Ei auta muuta kuin toivoa parasta. (Ja pelätä pahinta).
Nauti kuitenkin nämä muutamat päivät. Itselläni on operaatio huomenna. Saadaan jännätä yhdessä.
Ainiin, ja tervetuloa tutustumaan blogiini, jos haluat. www.tuuliviiritytto.vuodatus.net
Kiitos molemmille tuestanne. Tosiaan auttaa tietää, että tämä ei ole vain minun ongelmani, eikä tämä taakka ole vain minun kannettavanani. Että on ihmisiä, jotka ymmärtävät, sekä niitä, jotka kokevat jotain samaa että niitä, jotka kokevat jotain muuta.
Ja blogivinkkejä otan mielelläni vastaan. Ilman muuta haluan tutustua siihen!
Vastavuoroisuuden nimissä tässä minunkin tuoreen blogini osoite. Reilua, että jos sinä avaat sisintäsi luettavakseni, myös minä teen samoin :)
www.odottavanaika.vuodatus.net
Huh, mikä blogi sinulla, Ina. Tuli kylmät väreet, kun luin kirjoituksesi.
Lähetä kommentti