sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Mytty

Yksi pieni värisevä mytty ultraäänilaitteen ruudulla. Elossa, kiinni minussa. Pähkinän kokoinen. Kasvamassa hurjaa vauhtia.

Kaikki on nyt niin hyvin kuin vain voi olla. Yhteenkään uhkakuvaan en suostu jäämään kiinni, en vaikka niitä kuinka tarjottaisiin. Olen odottanut tätä niin kauan, että tälle minä hymyilen vain, en pelkää.

Samalla kuitenkin tunnen vihlaisun. Niin moni meistä kaipaa ja odottaa, aivan kuten minäkin, mutta ei saa koskaan tätä hetkeä. Sydämeni särkyy heidän puolestaan.

28 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea ihan mielettömän paljon!!! Me olemme mieheni kanssa vasta matkalla kohti toista IVF hoitoa ja kuinka toivonkaan että mekin joku päivä saisimme katsella sieltä ruudulta omaa pientä!! Onnea vielä!!
P.s miten blogin käy nyt kun olet raskaana?? Enäänhän tämä ei tavallaan ole lapsettomuus blogi.<3

Sofi kirjoitti...

Onnea valtavasti!!♥♥♥ Hienoa, ettet anna pelolle valtaa, nyt on onnen vuoro!!
Onnittelee: myös ivf:stä tytön saanut..:)

Lumi kirjoitti...

Voi pientä ihmettä <3 Valtavasti onnea hyvistä uutisista!

Anonyymi kirjoitti...

Onnea, nauti ajastasi ja ole onnellinen, sen olet ansainnut :) <3

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana uutinen! Varmasti paras kuva minkä ikinä olet ruudulta nähnyt! Nauti nyt luvalla, niin kauan olette odottaneet!
T. 3,5kk ikäisen icsi pojan äiti

SS kirjoitti...

Ihanaaa <3 onnea onnea ja iloa tulevaan. Tiedän tunteen, maailman parhaimman sellaisen.

Miilosa kirjoitti...

Aivan mahtavaa! Pieni siellä kasvaa ja vahvistuu. <3

Anonyymi kirjoitti...

Voi onnea! Se on ihana, täyttävä tunne, vaikka ei olisikaan kulkenut noin pitkää tietä. Saati että tuollaisen matkan jälkeen! Pähkinän äiti!

Vaikutat sellaiselta ihmiseltä, jota pitkä ja kivinen tie ei tee katkeraksi, vaan kiitolliseksi perille pääsemisestä. Se on taito. :)

Anonyymi kirjoitti...

Lämpimät onnittelut pienestä ihmeestä!

- kulkija

Anonyymi kirjoitti...

Tarinaasi taustalla puolisen vuotta seuranneena, omien pakastealkioiden siirtoa odotellessa, olen äärimmäisen onnellinen sinun puolestasi! Meillä jokaisella on oma tie kuljettavana, tämä on meidän kohtalo. Olet onnesi ansainnut, sinusta tulee pienelle maailman paras äiti. Kiitos todellisista tunteista, mitä olet meille jakanut. Uskon, että moni meistä on vielä jonain päivänä yhtä onnellisia pienestä ihmeestä. Minulle ainakin olet tuonut suuresti toivoa, siitä iso kiitos!

-Siivetön

Blueberry kirjoitti...

Voi kuinka ihana kuulla, että asiat ovat näin hyvin! Jokainen meistä joka onnistuu, tuo lohtua muillekin. Olen onnellinen puolestanne - teidän onnenne tekee minulle lämpöisen olon.

liina kirjoitti...

Onnellista odotusta Ainu <3 eikä sinun tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa tai kipua meidän vielä (ikuisesti tai jonkun aikaa) toivovien kohdalla. Sinun onnesi ei ole keneltäkään pois!

Toivon, että jatkat kirjoittamista. Olet ihana nainen <3

Anonyymi kirjoitti...

Voi, valtavasti Onnea Ainu! <3 Ihanaa lukea tällaisia uutisia. Seurailin blogiasi vajaan vuoden päivät, kunnes itse plussasin viime syksynä (la on ensi viikolla). Nyt pitkästä aikaa palasin kurkkaamaan, mitä tänne kuuluu. Ja parempaahan ei voisi kuulua :) Paljon onnea ja voimia jännittävään odotusaikaan!

Annika kirjoitti...

Ihanaa ihanaa, että kaikki on teillä hyvin!

Meillä tärppäsi ekan icsin tuoresiirrosta, mutta se todettiin varhaisultrassa tuulimunaksi. En osannut pelätä ja olin aivan toivoa täynnä. Putosin niin korkealta ja kovaa. Toukokuun lopussa vuoden täyttävä poikamme sai alkunsa ensimmäisestä PAS:ista. Raskausaikana en uskaltanut iloita kuin vasta äitiyslomalle jäädessäni. Harmitti jälkikäteen, kun ihana raskausaika meni pelätessä. Vatsaakaan en uskaltanut näyttää kuin vasta sitten kun sitä ei voinut olla huomaamatta. Pukeuduin löysiin vaatteisiin ja minun luultiin vain lihonneen.

[G kirjoitti...

Vau, mahtavaa! <3

Tulppaani 79 kirjoitti...

Ihana uutinen, onnea teidän perheelle :)

Tuulen kuiskaus kirjoitti...

Voi Ainu, olet täyttä kultaa <3 Ihanaa, kun osaat nauttia! Olet sen ansainnut!

Meri Maria kirjoitti...

Paljon, paljon onnea pienestä myttysestäsi! <3 <3 <3

Maria kirjoitti...

Voi miten ihania uutisia!!! :) <3

Rowan kirjoitti...

<3 Ihania uutisia, Ainu! Ja muista, että sinulla on todellakin lupa nauttia tästä ajasta.

L kirjoitti...

Ihanaa Ainu! Onnea!!!

A kirjoitti...

Ainu <3 Miten näin ihana uutinen onkin juuri tässä välissä ehtinyt tapahtua ja livahtaa minulta ohi... Kelasin tekstejäsi taaksepäin - kerrot raskausuutisestasi täällä minun syntymäpäivänäni. Tiedätkö, minä uskon sen olevan merkki siitä, että sinusta tulee äiti ensi vuoden alussa! Pieni ihme, pysy Ainun matkassa <3

vilpo kirjoitti...

Onnea ihanista ultrakuulumisista! Se on kyllä sanoinkuvaamattoman lumoava hetki, kun saa nähdä ensimmäistä kertaa oman pikkuisensa ultraruudulla. Oikein sydämestä kouraisee kun muistelen sitä hetkeä. Kumpa saisin kokea sen uudelleen vielä joskus.

Anonyymi kirjoitti...

Onnea hienosta näkymästä!

Ivf-kaksosten äiti

Anonyymi kirjoitti...

Onnea vielä kerran. Näin lapsettomana ilmeisesti kannattaa kuitenkin siirtyä tämän blogin lukijasta takavasemmalle, tuli paha mieli kun luki kommenttiketjun ultraäänihehkutuksia. :( Eihän se kenenkään vika ole että minä en ole sellaista kokenut, en vain haluaisi pahoittaa turhaan mieltäni muiden raskausjuttujen vuoksi. Kaikkea hyvää sinulle Ainu.

ulmai kirjoitti...

Ihan hirveästi onnea ja iso halaus <3 :')

tuuba kirjoitti...

<3

Voi Ainu. Niin paljon onnea ja hyvää mieltä puolestasi. Kaiken oman myllerryksen keskellä on hyvä tietää että ihmeitäkin tapahtuu. Lapsettomien lauantaina voit tällä kertaa ajatella hieman toisin, joskaan eihän tämä lapsettomuus häviä mihinkään mielestä ja muistoista.
Paljon hyviä hetkiä teille <3

Ainu kirjoitti...

Taas on niin sydäntä lämmittäviä kannustuksia täällä, että huh-huh. Olen itse vielä aika ihmeissäni tästä kaikesta, enkä kyllä taatusti lakkaa olemasta kiitollinen tästä ihmeestä.

En tiedä, miten tämän blogin kanssa teen. Tuskasta kirjoittaminen on ollut helppoa, teksti on vain virrannut minusta ulos. Onnen hehkuttaminen tuntuu jotenkin oudommalta. Enpä tiedä...