lauantai 24. maaliskuuta 2012

Lämpö ja kaipaus

Tahdoin mukaan tämän blogimaailman yhteisöllisyyteen ja osallistun tällaiseen Helmin vetämään projektiin, joka alkoi viikon alusta ja loppuu juhannuksena. Saa nyt nähdä, mitä tästä tulee, mutta hauskalta kuulostaa. Kokeillaan.

Helmi pyysi listaamaan kaksi sanaa, jotka ovat tärkeitä juuri nyt. Päätin pysytellä positiivisia ajatuksia herättävissä sanoissa tällä kertaa. Ensimmäisenä mieleeni tulee lämpö. Lähelläni on ihmisiä, joista välittyy ympärilleen lämpöä. Lämpöä minua kohtaan. Tiedän, että minusta välitetään kovasti. Että vaikka olisin kuinka hukassa tai väsynyt tai tekisin typeryyksiä, ei välittäminen pääty siltikään. Ja hukassa, väsynyt sekä typerä olen toden teolla elämässäni ollut. Mutta silti. Olen turvassa. Minusta välitetään.

Toiseksi tulee kaipaus. Viime aikoina olen kaivannut miestäni. Olen muutaman viikon töissä toisella paikkakunnalla ja kaipaan. Kaipaus tekee hyvää. Se, että on joskus välimatkaa, saa näkemään asioita eri kulmasta. Mutta rajansa kaikella. Epäsäännöllisistä työajoista ja erilaisesta vuorokausirytmistämme johtuen tuntuu välillä ihan tavallisessa arjessakin, ettemme kohtaa päiväkausiin kunnolla. Että joudun kaipaamaan liian usein. Mutta kuitenkin, jos positiivisuutta haetaan, kaipaus kertoo jotain siitä, että toinen on tärkeä. Kaipaan myös rakasta ystävääni. Näemme liian harvoin. Kukaan toinen ihminen ei tunne minua niin kuin hän. Kukaan ei naura kanssani niin kuin hän. Tahtoisin olla lähempänä. Tahtoisin pystyä piipahtamaan kylään ihan yhtäkkiä, kutsumatta. Juoda kahvit ja häipyä.

Lämpö ja kaipaus. Pehmeitä sanoja molemmat. Tuntuvat hyvältä sanoa ääneen.

Ei kommentteja: