perjantai 21. syyskuuta 2012

Elämä on ihmeellistä

Sisälläni kasvaa pelon- ja onnensekainen tunteiden vyöry.

Punktioon liittyvät riskit ovat kohdallani korkeat. Ne laskevat raskauden mahdollisuutta. Soluja on tulossa paljon, mutta tällä kertaa ei aivan holtittomasti.

Keskiviikkona pääsen munasolukeräykseen. Tämä on vihdoin tapahtumassa. Ne tunteet, joita olen yrittänyt itseäni suojellakseni hillitä, ne tunteet eivät pysy enää piilopaikassaan. Antaa tulla, otan kaiken vastaan.

Täsmälleen samaan aikaan, kun minun munarakkuloitani tutkittiin ja laskettiin ja mittailtiin, syntyi tähän maailmaan uusi pieni ihminen. Elämä on ihmeellistä. Olen onnellinen siitä, että hän on täällä.

Rakas ystäväni matkustaa ensi viikolla luokseni, tulee pitämään minusta huolta, olemaan vierelläni, valmiina tarttumaan kiinni, jos olen vaarassa kaatua. En voisi olla kiitollisempi hänen rakkaudestaan minua kohtaan. Tiedän, että hän tekisi lähes mitä vain minun hyväkseni. Haluan olla samanlainen ystävä myös hänelle.

Elämä on lahja. Tahdon pitää siitä hyvää huolta ja kohdella paremmin kuin joskus ennen. Olen saanut niin paljon onnea osakseni. Kaipaisin vielä enemmän, toki. Mutta jo nyt minulla on niin paljon. Minä todellakin elän.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihan mahtavaa! Päivän paras uutinen!
-s-

Ainu kirjoitti...

Mukava kuulla. :)